Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

"Tampere3 project, general knowledge, multicultural education, relocation of upper secondary school in a university campus, educational institution safety, wellbeing at work, successful recruitment process - these topics are discussed in eleven articles of this publication. The empirical data of these articles was collected during winter 2016-2017. Method of empathy based stories (MEBS) is a method for collecting qualitative data in which respondents write a story based on an orientation text, usually referred to as a frame story or a script. At least two different frame stories/scripts need to be formulated. MEBS data analysis is two-fold: firstly qualitative data analysis is based on the thematic framework of the research, furthermore the analysis imitates an empirical study and highlights the influence of the alteration of one factor in the frame story. MEBS has been utilized increasingly in various research fields in Finland since 1982. MEBS is in principle flexible and easy-to-use method, therefore it can be applied to explore a variety of research questions. The topics researched can be theoretically sophisticated and structured. They can be based on earlier research as well as to solve questions of more pragmatic nature. Despite the ostensible simplicity of using MEBS, many aspects need careful consideration and decisions need to be made especially in the data collection phase. So the last chapter of the publication concentrates on the formulation process of frame stories and data collection in an increasingly digitalized and diversified society. This publication is the first volume of the yearbook series introducing MEBS and research."

Education.

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

"Tampere3 project, general knowledge, multicultural education, relocation of upper secondary school in a university campus, educational institution safety, wellbeing at work, successful recruitment process - these topics are discussed in eleven articles of this publication. The empirical data of these articles was collected during winter 2016-2017. Method of empathy based stories (MEBS) is a method for collecting qualitative data in which respondents write a story based on an orientation text, usually referred to as a frame story or a script. At least two different frame stories/scripts need to be formulated. MEBS data analysis is two-fold: firstly qualitative data analysis is based on the thematic framework of the research, furthermore the analysis imitates an empirical study and highlights the influence of the alteration of one factor in the frame story. MEBS has been utilized increasingly in various research fields in Finland since 1982. MEBS is in principle flexible and easy-to-use method, therefore it can be applied to explore a variety of research questions. The topics researched can be theoretically sophisticated and structured. They can be based on earlier research as well as to solve questions of more pragmatic nature. Despite the ostensible simplicity of using MEBS, many aspects need careful consideration and decisions need to be made especially in the data collection phase. So the last chapter of the publication concentrates on the formulation process of frame stories and data collection in an increasingly digitalized and diversified society. This publication is the first volume of the yearbook series introducing MEBS and research."

Education.

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Tämä kokoomateos lähestyy koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöjä tutkivalla ja kehittävällä otteella. Yksilöllisyyttä, tehokkuutta ja kilpailukykyä painottavana aikana tarvitaan vastavoimana yhteisöjä rakentavia toimintatapoja. Yhteistyön edellytyksenä on yhteinen kieli, yhteinen ymmärrys, luottamus sekä yhä enenevässä määrin monilukutaito, jonka merkitys on korostunut uusien medioiden ja virtuaalisten yhteisöjen myötä. Kun kasvatus- ja opetusyhteisössä ymmärretään yhteisön merkitys, arjen vuorovaikutuksen kautta on mahdollisuuksia luoda vahvistuvia yhteyksiä opettajan ja oppijoiden välille. Jos yhteistä opetussuunnitelmaan perustuvaa toimintaa halutaan kehittää koko kasvatus- ja opetusyhteisön merkitysneuvotteluna, se niin ikään edellyttää keskinäistä vuorovaikutusta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Teoksen ensimmäisessä osassa, Opetussuunnitelma yhteisön työnä, tarkastellaan korkea-asteen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ajankohtaisia kysymyksiä. Opetussuunnitelmatyössä kohtaavat rakenteet ja yksilöt, poliittiset, taloudelliset ja pedagogiset intressit, oppijoiden, opettajien, johdon ja virkamiesten maailmat sekä erilaiset tavat nähdä tieto ja tietäminen, osaaminen ja yhteiskunnan muutokset. Toisessa osassa, Opiskelija yhteisön jäsenenä, keskitytään opintoihin kiinnittymisen, hyvinvoinnin ja mielekkäiden oppimiskokemusten arviointiin, tukemiseen ja kehittämiseen opetusyhteisöissä luoden samalla vaihtoehtoista tulkintaa ja viitekehystä nykyiselle tehokkuutta ja tuloksia korostavalle ajattelutavalle. Kolmannessa osassa, Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissä, katsotaan paitsi kirjoittamisen opetuksen historiaan suomalaisessa koulussa mutta pyritään myös ymmärtämään tulevaa ja sitä, mitä lukutaidolla oikeastaan nykyisin tarkoitetaan. Erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen yhteisöissä on olennaista kehittää opetusta askel askeleelta eteenpäin kohti oppijoiden ja opettajien hyvinvoivia ja uutta luovia yhteisöjä. Teoksen nimessä oleva Kehittämisen palat kuvaa kehittämistyön vähittäistä, pienin askelin etenemistä ja yhteisöjen salat puolestaan yhteisöjen monilta osin tiedostamatonta potentiaalia kasvatuksen ja opetuksen kehittämisessä. This compilation approaches educational and educational communities on an exploratory and developing occasion. In times of individuality, efficiency and competitiveness, countermeasures are needed to build community-building practices. Collaboration requires a common language, common understanding, trust and increasingly multilingualism whose importance has been emphasized with new media and virtual communities. When educating and teaching communities understand the importance of the community, through everyday interaction, there are opportunities to establish strong links between the teacher and the learners. If a common curriculum activity is to be developed as a meaningful negotiation of the entire education and teaching community, it also requires interaction and co-operation between different actors.

Education.

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Tämä kokoomateos lähestyy koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöjä tutkivalla ja kehittävällä otteella. Yksilöllisyyttä, tehokkuutta ja kilpailukykyä painottavana aikana tarvitaan vastavoimana yhteisöjä rakentavia toimintatapoja. Yhteistyön edellytyksenä on yhteinen kieli, yhteinen ymmärrys, luottamus sekä yhä enenevässä määrin monilukutaito, jonka merkitys on korostunut uusien medioiden ja virtuaalisten yhteisöjen myötä. Kun kasvatus- ja opetusyhteisössä ymmärretään yhteisön merkitys, arjen vuorovaikutuksen kautta on mahdollisuuksia luoda vahvistuvia yhteyksiä opettajan ja oppijoiden välille. Jos yhteistä opetussuunnitelmaan perustuvaa toimintaa halutaan kehittää koko kasvatus- ja opetusyhteisön merkitysneuvotteluna, se niin ikään edellyttää keskinäistä vuorovaikutusta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Teoksen ensimmäisessä osassa, Opetussuunnitelma yhteisön työnä, tarkastellaan korkea-asteen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ajankohtaisia kysymyksiä. Opetussuunnitelmatyössä kohtaavat rakenteet ja yksilöt, poliittiset, taloudelliset ja pedagogiset intressit, oppijoiden, opettajien, johdon ja virkamiesten maailmat sekä erilaiset tavat nähdä tieto ja tietäminen, osaaminen ja yhteiskunnan muutokset. Toisessa osassa, Opiskelija yhteisön jäsenenä, keskitytään opintoihin kiinnittymisen, hyvinvoinnin ja mielekkäiden oppimiskokemusten arviointiin, tukemiseen ja kehittämiseen opetusyhteisöissä luoden samalla vaihtoehtoista tulkintaa ja viitekehystä nykyiselle tehokkuutta ja tuloksia korostavalle ajattelutavalle. Kolmannessa osassa, Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissä, katsotaan paitsi kirjoittamisen opetuksen historiaan suomalaisessa koulussa mutta pyritään myös ymmärtämään tulevaa ja sitä, mitä lukutaidolla oikeastaan nykyisin tarkoitetaan. Erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen yhteisöissä on olennaista kehittää opetusta askel askeleelta eteenpäin kohti oppijoiden ja opettajien hyvinvoivia ja uutta luovia yhteisöjä. Teoksen nimessä oleva Kehittämisen palat kuvaa kehittämistyön vähittäistä, pienin askelin etenemistä ja yhteisöjen salat puolestaan yhteisöjen monilta osin tiedostamatonta potentiaalia kasvatuksen ja opetuksen kehittämisessä.

Community education.

Choose an application

• Reference Manager
• EndNote
• RefWorks (Direct export to RefWorks)

Tämä kokoomateos lähestyy koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöjä tutkivalla ja kehittävällä otteella. Yksilöllisyyttä, tehokkuutta ja kilpailukykyä painottavana aikana tarvitaan vastavoimana yhteisöjä rakentavia toimintatapoja. Yhteistyön edellytyksenä on yhteinen kieli, yhteinen ymmärrys, luottamus sekä yhä enenevässä määrin monilukutaito, jonka merkitys on korostunut uusien medioiden ja virtuaalisten yhteisöjen myötä. Kun kasvatus- ja opetusyhteisössä ymmärretään yhteisön merkitys, arjen vuorovaikutuksen kautta on mahdollisuuksia luoda vahvistuvia yhteyksiä opettajan ja oppijoiden välille. Jos yhteistä opetussuunnitelmaan perustuvaa toimintaa halutaan kehittää koko kasvatus- ja opetusyhteisön merkitysneuvotteluna, se niin ikään edellyttää keskinäistä vuorovaikutusta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Teoksen ensimmäisessä osassa, Opetussuunnitelma yhteisön työnä, tarkastellaan korkea-asteen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ajankohtaisia kysymyksiä. Opetussuunnitelmatyössä kohtaavat rakenteet ja yksilöt, poliittiset, taloudelliset ja pedagogiset intressit, oppijoiden, opettajien, johdon ja virkamiesten maailmat sekä erilaiset tavat nähdä tieto ja tietäminen, osaaminen ja yhteiskunnan muutokset. Toisessa osassa, Opiskelija yhteisön jäsenenä, keskitytään opintoihin kiinnittymisen, hyvinvoinnin ja mielekkäiden oppimiskokemusten arviointiin, tukemiseen ja kehittämiseen opetusyhteisöissä luoden samalla vaihtoehtoista tulkintaa ja viitekehystä nykyiselle tehokkuutta ja tuloksia korostavalle ajattelutavalle. Kolmannessa osassa, Lukeminen, kirjoittaminen ja monilukutaito koulutuksen yhteisöissä, katsotaan paitsi kirjoittamisen opetuksen historiaan suomalaisessa koulussa mutta pyritään myös ymmärtämään tulevaa ja sitä, mitä lukutaidolla oikeastaan nykyisin tarkoitetaan. Erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen yhteisöissä on olennaista kehittää opetusta askel askeleelta eteenpäin kohti oppijoiden ja opettajien hyvinvoivia ja uutta luovia yhteisöjä. Teoksen nimessä oleva Kehittämisen palat kuvaa kehittämistyön vähittäistä, pienin askelin etenemistä ja yhteisöjen salat puolestaan yhteisöjen monilta osin tiedostamatonta potentiaalia kasvatuksen ja opetuksen kehittämisessä.

Community education.